Kaiken viime viikkoisen häslingin keskellä minusta alkoi tuntua, että hukkaan itseni muutosten virtaan. Aloin kaivata juurtumista, keskittymistä ja läsnäoloa. "Tilaa!!!" Pääni huusi ajatusten vyöryessä non-stop sisään ja ulos päivin ja öin. Näissä kaoottisissa olosuhteissa tartuin viimeiseen oljenkorteen, jonka keksin. Meditaatioon.
Olen vuosien mittaan lukenut mindfulness-kirjallisuutta. Olen ihaillut habitukseltaan tyynen rauhallisia ihmisiä. Olen opetellut erilaisia kävely-, hengitys-, luonto-, laulu- janiinedelleenjaniinedelleenmeditaatiotekniikoita. Olenpa suunnitellut yhden Luontokylpy-nimisen tietoiseen läsnäoloon perustuvan hyvinvointipalvelunkin. Mutta siinä vaiheessa, kun minun on tullut aika itse asettua olemaan edes 5 minuutiksi, olen keksinyt jotain mielekkäämpää tekemistä.
Miksi mindfulness-meditaatio?
Stressi
Stressi aktivoi "taistele tai pakene" reaktion hermostossamme, jota mindfulness-meditaatio vaikutuksillaan kumoaa. Jo muutaman viikon kestävän säännöllisen meditaation on tutkimuksissa havaittu vähentävän aivoissa amygdalan aktiivisuutta ja lisäävän aktiivisuutta aivokuoren etuosissa. Nämä muutokset auttavat tunteiden hallinnassa ja lievittävät stressiä. Meditointi rauhoittaa hengitystä, laskee sykettä ja tiputtaa verenpaineen taivaista takaisin maanpinnalle.
Huoli ja ahdistus
Ihmisaivoille on evolutiivisesti ollut funktionaalista suunnata huomio herkemmin kohti uhkia kuin mahdollisuuksia. Jos puskasta kuului rapinaa, oli esi-isiemme järkevämpi ottaa jalat alleen kuin jäädä aloilleen tuumimaan, että josko se onkin vain jokin harmiton kurppalintu. Nykypäivän uhat ovat harvemmin yhtä akuutteja kuin luolamiesaikaan, mutta ajallemme tyypillisen informaatiotulvan myötä huolenaiheet ja negatiiviset tulevaisuuden skenaariot ovat alati läsnä. Meditaation on havaittu olevan tehokas työkalu paitsi stressiä myös ahdistusta ja huolta vastaan.
Fokus
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet mindfulness-meditoinnin kehittävän keskittymiskykyä. Toistuvan meditaation myötä keskittynyt tila alkaa löytyä ja yleistyä paitsi päivittäiseen hengittelyhetkeen myös muihin elämän osa-alueisiin. Jos opit keskittymään johonkin niin tylsään kuin omaan hengitykseesi 10 tai 20 minuuttia päivässä, mietipä miten helppoa on keskittyä sen jälkeen liikuntaan, töihin, lapsiin tai jopa puolison sekavaan selitykseen siitä, mitä unta hän näki viime yönä.
Miten meditoida?
Koska oletukseni oli, että meditointi ja sen edellyttämä hyväksyvä oleminen tulee olemaan minulle aivan perkeleellistä, hankin itselleni apuja. Google ja hakusana "best meditation apps" löysi puolessa minuutissa minulle uuden meditaatiokumppanin, Headspacen.
Headspacen ajatus on yksinkertainen. Voit ladata ilmaiseksi 10 päivää kestävän starttiohjelman, jossa käyt läpi päivittäin 10 minuuttisen ohjatun mindfulness-meditaation. Meditaatioiden välissä Headspace avaa hauskojen animaatioiden avulla homman jujun.
Mielikuvani meditaatiosta oli, että se on snadisti hippien hommaa, mutta Headspace tekee siitä hyvin lähestyttävää myös kaikille epähipeille. Ohjatut meditaatiot on puhuttu miellyttävällä neutraalilla äänellä. Mitään ei mystifioida.
Olen nyt päivän 6 kohdalla. En voi sanoa, että olisin valaistunut tai pääni olisi merkittävästi vielä kirkastunut, mutta meditointi on ollut yllättävän chilliä. Hengittäminen on hauskaa ja 10 minuuttia breikkiä päivässä tulee tarpeeseen, vaikka minusta ei vielä Buddhaa olekaan sukeutunut. Itseasiassa jouduin tätä tekstiä kirjoittaessani lyömäään keittiön ja olohuoneen välisen oven väkivaltaisesti kiinni ja survomaan korvatulpat korviini, kun miehenretkaleen kitaramusisointi häiritsi niin kovasti keskittynyttä kirjoitustuokiotani. Ehkä huomenna jo huomaan uuden harrastukseni hyödyt, ehkä en. Aion kuitenkin jatkaa ja raportoida teille, miten rullaa.
Loppuanekdoottina täytyy vielä kertoa, eräs sattumus tältä päivältä, kun olin osapäivätöissäni lasten liikunnanohjaajana iltapäiväkerhossa. Eräs ryhmämme pojista istui pihapenkillä lootusasennossa silmät kiinni. Menin viereen ja kysyin, mitä puuhaat. Poika vastasi mietiskelevänsä. Kysyin, miksi mietiskelet. Poika avasi silmät, katsoi minuun ja sanoi, että hän mietiskelee, koska hän tarvitsee nyt vähän ajatuksia. Kysyin, millaisia ajatuksia. Poika vastasi, että sillä ei nyt ole niin väliä. Pääasia että ajatuksia tulee ja menee.
Läsnäoloa ja iloa iltaanne!
Pus,
Sini
Loistava anekdootti :D Heppuli oli saanut kiinni jutun juuresta.
VastaaPoista16kk Headspace-kokemusta tutkiskelleena voisin todeta, että ainakin hommaa jo ennen tuota harrastaneelle uudet oivallukset syntyvät hitaasti, mutta (mietiskely)taukojen välitön hyöty kiivaan päivän keskellä on (kirjaimellisesti) tuntuva.
Eikös ollutkin! :D Lapset osaa muutenkin olla jotenkin aika kokonaisvaltaisesti läsnä. On niin hauska vastata kysymyksiin siitä, mitä kello on ja kuinka paljon on 15 minuuttia, kun tyypit ovat autuaan tietämättömiä vielä ajankulusta.
PoistaMä olen tähän meditointihommaan nyt vähän myöhäisherännäinen, mutta kärsivällisesti annan oivallusten tulla sitten kun ovat tullakseen! :)
Hyvä kirjoitus, taas!
VastaaPoistaKiitos <3 Ja olipa ihana saada kommentteja tänne!
Poista