Luovuudella on monta muotoa ja toteutuessaan ne tuottavat hyvää fiilistä. Ennen kuin siirryin työskentelemään käyttäytymisenmuutostutkimuksen pariin, toimin kuntoutuskeskus Kaisankodissa, jossa tehtäväni oli suunnitella ja ohjata kulttuuriperustaisia hyvinvointipalveluita. Teimme asiakkaiden kanssa mindfulness-retkiä luontoon, kokoonnuimme tarinoimaan takkatulen loimuun ja askartelimme meditaatiohelminauhoja. Nämä luovat yhteiset hetket tuottivat suurta iloa niin ohjaajalle kuin varmasti asiakkaillekin.
Valokuvaus - uusi luova intohimoni, jota tosin teen melko harvoin ja huonolla kameralla.
Uskon, että luominen on syvästi tyydyttävää siksi, että luovan toiminnan myötä me teemme omaa sisäistä maailmaamme itsellemme ja muille näkyviksi. Ja pyrkimys itseilmaisuun on ihmisyyteen sisäänrakennettua.
Tuomiokirkko aamutuimaan, kun kävelin töihin Valtsikalle.
Haluan kuvata jokapäiväistä elämääni, tuttuja reittejä ja tuttuja asioita sellaisella tavalla, joka saa ne näyttämään erityisiltä ja kauniilta. Valokuvien kautta muutan omaa mielenmaisemaani.
Minä olen aina mieltänyt itseni luovaksi. Rakastan kirjoittamista. Rakastan säveltämistä ja laulamista. Rakastan ruuanlaittoa ja voisin helposti kuvitella nauttivani remontoimisesta. Esteettistä luovuuttani puran pukeutumiseen ja kodin sisustukseen, vaikka kuvataiteellisia lahjoja minulla ei muuten ole. En esimerkiksi osaa pirtää edes possua ja käsialanikin on mitä huonoin. Muistan erään kerran, kun vein synttärikortin ystävälleni, hän katsoi sitä pitkään ja totesi kummastuneena, että "miten sulla voi olla näin kamala käsiala vaikka sä oot tommonen taiteellinen tyyppi".
Ajatus siitä, että luovuus olisi yhtä kuin piirrustustaito tai soittotaito on kuitenkin aivan liian rajoittunut. Luovuus ei ole taito tai ominaisuus, joka ihmisellä joko on tai ei ole. Luovuus syntyy siitä, kun ihminen virittyy ympäristöönsä uudella tavalla. Luovuus on viitekehyksen muutosta.
Tätä kuvaa ottaessani minulla oli luova keikanjälkeinen krapula. Dagen efterinä maailma usein näyttäytyy erilaisena kuin muulloin, aistit herkistyvät ja tuntosarvet työntyvät esille.
Alkoholi ei silti ole suositeltavien luovuuden lähde.
Parhaat luovuuskiksit saan silloin, kun jokin rutiininomainen tai tuttu näyttäytyy yhtäkkiä uudenlaisena. Sateisena, perusankeana maanantaiaamuna raitiovaunua odotellessani huomaan ajattelevani, esimerkiksi, että "aukesipa tämä aamu sumuisena". Ja tuon ajatuksen myötä maanantai ei tuntunutkaan enää ankealta vaan runolliselta ja herkältä.
Luovuus on mielenkiintoinen ilmiö ja voisin viipyillä sen parissa vielä paljon paljon pidempäänkin, mutta nyt kipaisen salille, että ehdin iltapäivällä vielä kanavoida luovuuttani kitaroiden. Kiitos viime lauantaisen hyvin menneen keikan, kävin eilen levy-yhtiössä neuvotteluissa ja nyt näyttää siltä, että yhteistyö toteutuu. <3
Luovaa lauantaita kaikille!
-Sini
Ps. Olisipa siistiä, jos joku rohkea blogini ääreen eksynyt kommentoisi jotain tuonne kommenttiboksiin. :)
Hyviä ajatuksia luovuudesta! Olen viime päivinä pohtinut vähän samoja juttuja erityisesti musiikin suhteen. Nuottikorvaa, laulutaitoa tai kuvataiteellista lahjakkuutta perinteisessä mielessä itselläni ei ole juurikaan, mutta eipähän luovuus ole sitä että osaisi soittaa tai laulaa muiden säveltämiä kappaleita virheettömästi tai maalata samanlaisen taulun kuin Rembrandt. Nykyään ajattelen, että luovuus on ennen kaikkea ennakkoluulottomuutta, uusien asioiden ja yhteyksien näkemistä, itseilmaisua ja kokeilua. Rohkeuttakin se vaatii, kun väistämättä uutta luodessa käy niin että joku siitä ei tykkää :) Mahtavaa että musiikillinen puoli sinulla luistaa!
VastaaPoista